40 miljoonaa, joka ei ole keneltäkään pois

Päivän Salkkari uutisoi näyttävästi Petteri Orpon vierailusta keskiviikkona Salossa. Otsikon mukaan Orpo on patistanut salolaisia mukaan "Tunnin junaan".

"Hyvänen aika, tehdään se rata tuohon" on Petteri lausunut paikallisessa ravintolassa istuskelevalle kokoomusväelle. Ja vielä parempaa oli tulossa: Entinen valtiovarainministeri on jostakin löytänyt 40 miljoonaa euroa, JOKA EI OLE KENELTÄKÄÄN POIS!! Näin hän luonnehtii ratasuunnitteluun varattua summaa toimittaja Anneli Kajander-Ekströmin kirjoittamassa jutussa.

Ymmärsin, että Salon kaupunki on sijoittamassa hankeyhtiöön 3,7 miljoonaa euroa. Ei kai sekään sitten ole "keneltäkään pois"?

Miten poliitikko ylipäätään voi tulla sanomaan, että hänen mieleiseensä järjettömään hankkeeseen sijoitettu summa "ei olisi keneltäkään pois"? Millaisessa harhassa ihminen elää, jos hän ei ymmärrä rahan kulkua yhteiskunnassa? Ennen kuin rahaa voidaan jonnekin antaa, se on yhteiskunnan ensin pitänyt saada jollakin konstilla haltuunsa. Verottamalla, lainaamalla tai myymällä pois valtion omaisuutta.

Taidan kirjoittaa huomenna Petterille kirjeen. Jos hänellä on lisää tuollaista rahaa, "joka ei ole keneltäkään pois", niin otan sitä kyllä mielelläni vastaan.

Raiteiden rakentamisen hiilidioksidipäästöt

Helsingin Malmin lentokenttäalueen esirakentaminen eli savikon muuttaminen asuinrakentamiseen kelpaavaksi rakennusmaaksi aiheuttaa ainakin 343 miljoonan kilon hiilidioksidipäästöt. Näin kerrotaan vasta valmistuneessa, Infrayhtiö Rambollin toteuttamassa selvityksessä.

Suuret päästöt ovat aikaansaaneet jonkunmoista kohua, josta voi lukea täältä:
https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/selvitys-vahvisti-malmin-kentan-esirakentamisesta-valtavat-hiilipaastot-parempia-materiaaleja-kehitetaan-helsinki-ei-aio-odottaa/?shared=1114377-1c704ebc-4



"Tunnin junaa" tullaan rakentamaan pitkiä pätkiä savipohjalle. Myös yli 1,2 kilometrin pituinen silta yli Aneriojoen joudutaan paaluttamaan savipohjalle. En ole missään nähnyt laskelmia rakentamisvaiheen hiilidioksidipäästöistä. Ne ovat varmaan kovin, kovin pienet, koska rataa markkinoidaan suurena ympäristötekona.

Salo säästää 1,3 miljoonaa euroa

On ollut synkkä ystävänpäivä. Liikenne- ja viestintäministeriön sivuille ilmestyi Turun suunnan "Tunnin junan" numeroita. Että tätä järjetöntä hanketta todella lähdetään viemään eteenpäin!

Nykyään kehotetaan etsimään kaikesta jotakin positiivista, tekee kuulemma elämästä jotenkin parempaa. Ehkäpä siitä voisi sittej iloita, että Salon maksuosuus on vain 3 740 000 euroa, kun oltiin varauduttu 5 miljoonan euron kuluun. Säästöä huima 1,3 miljoonaa euroa.

Suunnittelu saadaan valmiiksi vuonna 2025 ja liikenne radalla päästäisiin aloittamaan vuoden 2031 loppupuolella. Ylen pääuutislähetyksessä sitten näemme, kuinka hankkeen puuhamiehet, 83-vuotias Ilkka Kanerva ja 74-vuotias Kari Häkämies leikkaavat junaradan, tuon suuren varsinais-suomalaisen ympäristöteon, vihkiäisissä sinivalkoisen nauhan 72-vuotiaan Juhani Nummentalon taputtaessa taustalla aplodeja.

Tai sitten ei. Jaksan uskoa, että järjen lisääntyminen ja tekniikan kehittyminen tekevät radan tarpeettomaksi.

Palaute lämmittää!

Tämän päivän instagram-kuvaan vanhasta katajasta sain kommentin, jossa sanotaan näin:
"Olet kyllä saanut minut näkemään tämän asian uudessa valossa. Hyvä niin!"

Samantapaisia kommentteja on nyt hiukan vajaan vuoden aikana tullut muutamia. Niistä kaikista olen ennen kaikkea iloinen, mutta samalla pohjattoman surullinen, kun tajuan, kuinka valtavilla panostuksilla radan puolesta lobataan. Seuraavan vuoden aikana Milttonille maksetaan 56 000 euroa ratahankkeen edistämisestä. Yhdellä kaupunginjohtajan päätöksellä Salon osuus tästä on 11 700 euroa.

Tällainen ig-tili ja blogi eivät onneksi maksa mitään. Vaikuttavuuskin on toki eri luokkaa kuin ammattitaitoisesti tehtyjen kotisivujen, vidoiden, julkkishaastatteluiden tuottaminen ja poliittisten toimijoiden tapaaminen.

Omaa tyhmyyttäni mokasin viime syksynä tilaisuuden saada näkyvyyttä blogilleni. Tuonne instagram-tilille, viestiosioon, jonka olemassaolosta en edes tiennyt, olin saanut erään sanomalehden verkkotoimituksesta viestin. Blogistani oltiin kiinnostuneita, mutta älysin lukea viestin vasta kuukauden päästä, kun suvun nuorisoa tuli käymään, ja näyttivät vanhalle tädille, mitä oli saapunut. Kun otin yhteyttä lehteen, kukaan ei enää vastannut mitään.

Alunperin aloin ottaa valokuvia ratalinjauksen alle jäävästä maisemasta ja rakennuksista siksi, että ne jäisivät jonnekin talteen. Että kiinnittäisin metsiin ja peltoon, mökkeihin ja taloihin huomiota nyt, kun ne vielä ovat olemassa.

Kaupunginjohtaja Inna on sanonut, että lapsemme eivät anna anteeksi meille, jos emme tätä rataa rakenna. Inna on väärässä. Lapsemme ovat onnellisia, jos me teemme todellisen ympäristöteon ja jätämme radan rakentamatta.

Salkkarin päätoimittajan lupaus

Ville Pohjonen nostaa Salon suuriksi hankkeiksi "Tunnin junan" ja oppimisympäristöselvityksen.
Hän lupaa lehden seuraavan tarkkaan, mitä näissä hankkeissa tapahtuu. "Selvitämme faktat, päättäjien kannat ja annamme tilaa mielipiteille."

Alotin itse tämän blogin pitämisen, kun Salkkari lopetti mielipidekirjoitusteni julkaisemisen. Lukijoita on nyt varmasti vähemmän, mutta itselle antaa mielenrauhaa se, että saan tekstini julki.

Jään odottamaan Salkkarin faktoja esimerkiksi siitä, miksi junaradan kustannusarvio on kohonnut 2 miljardista 3,5 miljardiin. Kuinka kallis rata voi salolaisten päättäjien mielestä olla ennen kuin peli vihelletään poikki? Ketkä radan rakentamisesta oikeasti hyötyvät? Kenen tontit ovat oikeassa paikassa? Miksi maakuntakaavan linjauksesta pidetään niin itsepintaisesti kiinni?

Ilkka Kanerva, junalinjanvetäjä

Varsinais-Suomen maakuntahallituksen puheenjohtaja Ilkka Kanerva vaatii maan hallitukselta toimia, joilla turvattaisiin Euroopan unionin rahoitus Turun ja Helsingin välisen tunnin junan (konkaripoliitikko vähättelee matka-aikaa, vahvistettu nopeinkin aika-arvio on tunti ja vartti ja tätä vauhtia voidaan ajaa vasta vuoden 2038 jälkeen) jatkosuunnitteluun. Kanerva laskee tiedotteessaan, että unionilta voisi saada 37 miljoonaa euroa.

Niinpä. Uusimman Väylän (entinen Väylävirasto) arvion mukaan Turun suunnan "Tunnin junan" rakentamiskulu on noussut jo 3,5 miljardiin euroon.

Liikenne- ja viestintäviraston virkamies Miikka Rainiala ei ole tätä lukua muistanut, kun hän antoi Turun sanomille haastattelua, joka julkaistiin 12.1.2020. Rainiala vetää Tunnin juna -hankeyhtiön valmistelua. Osakassopimusta valmistellaan radanvarren kuntien ja valtion kesken. Rainialan mukaan omistajien vastuulle tulisi vuositasolla 49 - 59 miljoonan euron pääoma- ja kunnossapitokulut ja sen lisäksi omistajien pitäisi sijoittaa yhtiöön oman pääoman ehtoista rahoitusta 465 miljoonaa euroa. Itse rakentamisen hän väittää maksavan 2,76 miljardia euroa.

Lipputuloja yhtiöllä arvioidaan olevan 12 - 22 miljoonaa euroa vuodessa.

Isot luvut saattavat sotkea ajatuksenjuoksua. Facebook-ryhmässä "Tunnin juna väärillä raiteilla" Kirsi Laine tuo luvut lähemmäs tosielämää.
"Osta hyvä kopiokone. Hinta vain 2760 euroa tai enemmän. Käsiraha 465 euroa, käyttömaksu 5 euroa kuukaudessa. Tuotto 1 - 2 euroa kuukaudessa. Ostaisitko?"

"Tunnin junan" hinta jo 3,5 miljardia

Päivän Turun Sanomissa pelätään, että aika ajaa "Tunnin junan"ohi. Omituisesti toimittaja käyttää radan hintalappuna kahta miljardia.

Samaan aikaan Väylä on julkaissut uusimman arvionsa kustannuksista. Hintalappu on jo 3,49 miljardia. Tuohon kun lisää maltillisen 20 % kustannusten nousun, niin ollaan jo yli 4 miljardissa.

Vanha Elsa-rata haudattiin liian kalliina. Sinne samaan kuoppaan vaan tämäkin ratahanke!

Lobbauslasku 56 000 vai 65 000 euroa?

Tunnin junaa ajavat tahot ovat päättäneet ostaa  lobbausta junalle Miltton Oy:ltä. Asiasta on sovittu jo syksyllä 2017 ja tänä syksynä lobbaussopimusta jatketaan. Tähän mennessä kuluja on ollut 35 000 euroa - laskun maksajaa ei tämän päivän SSS osannut kertoa.

Uutisessa todetaan, että Tunnin juna -kumppaneita ovat Turku, Salo, Espoo, Lohja, Vihti, Kirkkonummi, Varsinais-Suomen liitto ja Uudenmaan liitto.

Uuden, 11 kuukauden mittaisen tilauksen lasku on lehden mukaan 56 000 euroa. Lasku jakautuu seuraavasti:
Turku 26 000 euroa
Salo    11 700  euroa
Lohja  11 700  euroa
Espoo  15 600  euroa

yhteensä 65 000 euroa.

Joko lehdessä ei ole osattu yhteenlaskua tai sitten luvuissa on virhe.
Salo on lähtenyt mukaan kaupunginjohtaja Innan viranomaispäätöksellä.

Parikin asiaa hämmästyttää. Jos junarata on niin tärkeä/välttämätön/oleellinen kuin meille on hehkutettu, niin miksi sitä ylensäkään pitää lobata? Kyllä kottikärrytkin keksittiin, kun tavaraa piti saada siirrettyä paikasta toiseen.

Miksi Vihti, Kirkkonummi ja molemmat maakuntaliitot ovat välttyneet lobbausmaksulta?

"Päivä päivältä parempi" Salo on päivä päivältä salamyhkäismpi päätöksenteossa.

Vallittu ihmettelee

Palaan vielä Salon kaupunginvaltuuston budjettikokouksen uutisointiin Salon Seudun Sanomissa.

Juuri kokoomukseen loikannut Pertti Vallittu ihmettelee "miksi pari vuotta sitten kärkihankkeeksi nimetty rata ollaan nyt valmiit lyömään alas".

Ohhoh. Miksi Vallittu vielä keväällä oli kristillisdemokraattien ehdokkaana eduskuntavaaleissa?

Tapasin hänet vaalien alla Suomusjärven Salen edessä kylmässä yksikseen värjöttelemässä. Suuria äänestäjäjoukkoja hän ei ollut kylältämme saanut kerättyä ympärilleen. Minulla ei ollut kiire, ja puhutin ehdokasta Tunnin junasta, joka olisi Vallitun mielestä hieno hanke.

Hän ei tosin tiennyt, että Suomusjärvellä rata on vedetty umpimetsään, kauas siitä kylältä, jossa seisoskelimme. "Ei kai sinne tästä niin pitkä matka olisi", hän kysyi minulta eikä ollut uskoa, kun kerroin että suunnitellun aseman läheisyydessä on jopa yksi asuttu talous.

Vallittu oli toki lukenut Varsinais-Suomen liiton junalobbaussivut huolellisesti. Hän toisti mantran lailla kuinka muodostuu 1,5 miljoonan ihmisen työssäkäyntialue. Kun se paras ympäristöteko olisi saada työpaikat ja ihmiset sijoittumaan mahdollisimman lähelle toisiaan. Ettei kenenkään pitäisi matkustaa tuntia päästäkseen töihin!

Salolta 5 miljoonaa kankkulan kaivoon

Kaupunginvaltuusto kokousti eilen, ja äänin 34-15 "Tunnin juna" sai 5 miljoonaa.
Paikallislehtemme uutisoi kerrassaan hyvin valtuutettujen lausumia.

Jaana Haapasalo (oma ryhmä) esitti, että määräraha poistetaan kokonaan. Oikorata herättää vastustusta ja asukkaita on kuunneltava. Juuri näin. Pisteet Haapasalolle.

Simo Vesa (sdp) kannatti Haapasaloa. Upeaa, ettei demarien ryhmäkuri ole aukoton. Kiitos Simo.

Jerina Wallius  (kokoomus) kannatti Haapasaloa js muistutti radan rakentamisen vain lisäävän Salon ilmastovelkaa. Jerina on aivan asian ytimessä. Tunneleista louhittava 20 miljoonaa kuutiota maamassoja ei millään sähkömoottoriajoneuvoilla liiku paikasta toiseen.

Asko Määttänen (keskusta) kannatti Haapasaloa, ja käytti illan parhaan puheenvuoron. "Tähän ei kannata laittaa pennin latia". Kiitos Asko.

Mira Aaltonen (vihreät) haluaa tuupata salolaisten rahoja 5 miljoonaa junaradan suunnitteluun. Salkkarin mukaan hän nimitti "Tunnin junaa" Suomen suurimmaksi ilmastoteoksi. Päivän aikana löysin Aaltosen viestin myös Salon asioita käsittelevältä Facebook-sivustolta - siellä hän korjasi, ettei kyse ole suurimmasta ilmastoteosta, mutta nopeimmasta kyllä. Ja kehotti kaikkia käymään lukemassa "Tunnin junan" omia propaganda-sivuja.

Ja nyt varoitus: Älkää hyvät ihmiset sinne eksykö  - jos kärsitte verenpaineesta, arvonne pomppaavat kriittisille rajoille. Harvoin, jos koskaan, törmää yhtä perustelemattomiin väitteisiin.

Mutta juuri noihin sivuihin ilmeisesti Aaltonen pohjaa oman väitteensä. Lähetin tänään Aaltoselle sähköpostilla kysymyksen, mikä mahtaa olla radan rakentamisen aikaansaama päästö ja kuinka monta junamatkaa pitää tehdä, että rakentamisen aikaiset päästöt saadaan kuoletettua. Vastausta odotellessa.

Kaikissa radan käänteissä on hehkutettu kaupunkilaisten osallistamista. Minkä kannan ottaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Saija Karnisto-Toivonen (sdp)?
HÄN TOIVOO, ETTÄ PÄÄTTÄJÄT LOPETTAVAT PUHEET SIITÄ, MITÄ MIELTÄ SALOLAISET HANKKEESTA OVAT. Varsinaista demokratian juhlaa!

En enää tiedä, olenko masentuneempi ratalinjauksesta vai päättäjien törkeästä kaupunkilaisten ylikävelystä.

Tehty vai tekeillä?

Olen koettanut saada nähtäväkseni omilta tiloiltani tehtyä KIVA-selvitystä.
Ei ole helppo juttu.

Väylän sivuilla olevassa kalvossa todetaan näin:
Kiinteistövaikutusselvityksen KIVA tulokset otettu huomioon ratkaisuissa.

Kun kysyn asiaa suunnitteluyhtiö Pöyryltä, he vastaavat näin:


KIVA-selvitys on Maanmittauslaitoksen tekemä. Olemme ottaneet huomioon selvityksen perusteella todetut tieyhteystarpeet heidän suositustensa mukaisesti. Maanmittauslaitoksella on ollut tiedot laatimstamme tiesuunnitelmista, joiden pohjalta he ovat tehneet meille ehdotuksia tarvittavien yhteyksien varmistamiseksi. Kiinteistökohtaisesti emme ole asioita käsitelleet.

Kun kysyn Pöyryltä KIVA-selvityksen julkisuudesta, he pyytävät minua kääntymään Maanmittauslaitoksen puoleen.



Maanmittauslaitos puolestaan vastaa, että työ on vielä kesken ja pyytää palaamaan asiaan joulukuussa,



Tehty vai ei?

Kesken vai ei?

Miksi tieyhteyksiä ei hoidetakaan kiinteistökohtaisesti?

KIVAt vaan sullekin

Osallistuin Suomusjärven koululla 28.3.2019 pidettyyn työpajatilaisuuteen. Siellä kerrottiin, että alueen vaikutuspiirissä oleville kiinteistöille tehdään KIVA-arviointi. Pidemmin sanottuna "kiinteistövaikutusselvitys".

Tyhmä kun olen, kuvittelin, että joku ottaisi minuun yhteyttä. Tilan alueella tiejärjestelyt muuttuvat ja olin jo kertaalleen ehtinyt kysyä Väylältä karttapalautteella, miten kotitarvehiekkakuopalleni kulku aiotaan järjestää.

Väylä on nyt toimittanut uutta materiaalia nettiin. Kalvolla 34 kerrotaan näin:
Kiinteistövaikutusselvityksen KIVA tulokset otettu huomioon ratkaisuissa

Eli KIVAT on tehty, mutta minua kuulematta.

Väylä vastasi kysymykseeni omasta KIVAstani, että juu, tehty on, ja minulle ollaan siirtämässä naapurin hehtaarin mökkitontista radan eteläpuolelle jäävä osa tilusvaihtona. Ei muuta. Ei mitään kommenttia tieoikeuksista erilliselle hiekkakuopalle tai toisessa kylässä sijaitsevalle metsäpalstalle, jonne kulku katkeaa, kun metsäautotie suljetaan.

Vanhassa elämässäni olin tilanteessa, jossa jouduin usein pyytämään kulkua naapurin tilan kautta. Milloin vietiin pellon yli taimia tai käytettiin tietä muokkauskoneen kuljetukseen. Tarve oli kertaluonteinen eikä jättänyt maastoon yleensä mitään jälkeä. Asiasta soitettiin maanomistajalle ja kysyttiin lupa.

Nyt ollaan rakentamassa rata, joka katkaisee vanhat kulkuyhteyteni. Kukaan ei vaivaudu ottamaan minuun yhteyttä. Onko ihan oikein, että minua ja tilaani koskeva KIVA tehdään toimistotyönä ja ilmeisen puutteellisena?

Innalla miljoonat sekaisin

Löysin itseni lukemassa sanomalehti Karjalaisen nettisivuja. Sielläkin oli juttua Tunnin junasta.

Oman paikkakunnan lehti on ehtinyt kertoa, että Salo varaa 5 miljoonaa hankeyhtiöön. Nyt Inna arpoo yhden, kahden ja kolmen miljoonan välillä?!

Sekä Arve että Inna painottavat, että hankkeen on nytkähdettävä liikkeelle myös sen takia, että siihen ehdittäisiin hakemaan rahoitusta EU:lta. Sekä Turku että Salo ovat varanneet rahaa Turun tunnin junan suunnitteluun.

–  Olemme varautuneet muutamalla miljoonalla eurolla, muistaakseni viidellä miljoonalla euroa tällä hetkellä, hän sanoo.

Salon kaupunginjohtaja Inna sanoo, että Salo tulee mukaan samassa suhteessa kuin muutkin kaupungit.

–  En halua lukita, onko se yksi, kaksi vai kolme miljoonaa euroa, hän sanoo.

Pisteet Salkkarille

Mielipidepalstalla julkaistiin tänään kaksikin kirjoitusta, joiden pääsanomana oli järkevämmän ratalinjauksen teko.

Arvostamani kaupunginvaltuuston varajäsen Ismo Saari toteaa laittamattomasti: "Oikeuslaitos on tutkinut maakuntakaavaprosessin, sen oikeudellisuuden, mutta ei järkevyyttä."

Toinen kirjoittaja on maisema-arkkitehti Merja Murtonen. Hänen näkemykseensä kannattaisi Salon (Turussa asuvan) kaupunginjohtajan perehtyä: Murtonen on tehnyt Aalto-yliopistoon diplomityön, jonka pohjalta kirjoittanut kirjan Kaavoituksen laillisuus ja laatu.

Kuntien kaavoitusta ohjaa Maankäyttö- ja rakennuslaki, joka on ollut voimassa vuodesta 2000 lähtien. Kuntakaavoituksessa MRL toteutuu kuitenkin vain noin 50-prosenttisesti. Mitenkähän on asian laita Salossa?

Löysää liturgiaa

Kirjoituksissani on ollut pitkä tauko. Meillä on kotona sairastettu.

Torstaina 12.9 Salkkari julkaisi etusivullaan koko sivun ilmoituksen, jossa Salon liike-elämä sekä muutama poliittinen henkilö korostivat junahankkeen olevan väylä tulevaisuuteen.

Väylä tulevaisuuteen? Ymmärtääkseni tulevaisuus meillä on aina edessämme, tulee juna tai jättää tulematta. Otsikko taisi kuvata melko hyvin sitä löysää liturgiaa,jota koko sivun täydeltä meille hallintoalamaisille taas kerran tuupattiin.

Tekstiä tärkeämpää olivat allekirjoittajat. Mukana joukossa olivat mm. Osuuskauppa, Osuuspankki ja Lounea. Osuusliikkeet ovat jäsentensä omistamat. Minullakin on vihreä bonus-kortti ja tili Osuuspankissa. Lounesta päästiin eroon, kun kävivät keräämässä puhelinjohtonsa pois.

Osuuskaupan toimitusjohtaja pääsee perustelemaan allekirjoitustaan seuraavana päivänä julkaistussa laajassa Salkkarin jutussa. "Näemme että tämän tyyppiset hankkeet tuovat paljon hyvää alueelle".
Näemme? Onko asiaa käsitelty hallintoneuvostossa? Entä hankkeen haitat?

Erityisesti Osuuskaupalle ja Osuuspankille on erittäin rohkea kannanotto liputtaa junahankkeen puolesta, kun kummankin omistavat ns. asiakkaat ja asiakaskunnasta ehkä jopa 70 % vastustaa hanketta. K-kauppias voi toki olla itse ihan mitä mieltä tahansa, hän sentään omistaa kauppansa itse.

Meidän kahden hengen taloudessa ryhdyttiin oitis hankkiutumaan eroon bonus-korteista ja väärässä pankissa olevista tileistä. Valitettavasti homma keskeytyi vanhemman osapuolen sydämen tilttaamiseen, joka onneksi ambulanssikyydin myötä ja 17 Tyksin sairaalavuorokauden aikana saatiin oikaistua.

Osastolääkäri antoi kotiutumisohjeeksi, ettei saisi järkyttyä. Meille "väylä tulevaisuuteen" oli vähällä olla "väylä kirkkomaalle". Noh, tulevaisuus se toki on sielläkin.

Yle kyseli: 20% kaupunginvaltuutetuista vastustaa kärkihanketta

Eilen on Salon kaupunginvaltuustolla ollut iltakoulu "Tunnin junasta" - siis siitä viiden vartin ihmeestä, joka pelastaa Salon.

51 valtuutetusta kyselyyn on vastannut 40. Heistä 2 on kannastaan epävarmaa, 9 vastustaa ja kannattajia on ilmoittautunut 29.

Kuinka todennäköistä on, että kannattaja on jättänyt vastaamatta? Eipä ole. On poliittisesti korrektia ja ryhmäkurin mukaista ilmoittaa olevansa mukana "tulevaisuutta kehittämässä ja luomassa Salolle kasvun mahdollisuuksia."

Yle uutisoi, että 20 % vastustaa kaupungin omaa kärkihanketta. Itse tulkitsen tuloksen niin, että hanketta puoltaa 29, vastustaa 20 ja kannastaan on epävarmoja 2.

Jos vaan kovasti uskoo!

Tekniikka & Talous -lehti (6.9.2019) pohtii kirjoituksessan Tunnin junia.

Otsikko on raflaava: Tunnin juna voi olla paikkakunnan pelastaja tai tuhoaja.

Ja juttu jatkuu "Osaa Etelä-Suomen isoista kaupungeista uhkaa rujo kohtalo, mikäli tunnin junat suihkivat niiden ohi pysähtymättä. Hämeenlinna, Salo, Lahti, Riihimäki ja Karjaa ovat esimerkkejä paikkakunnista, joiden suhteellinen asema saattaa heiketä merkittävästi, kun 300 kilometriä tunnissa kulkevat junat pyyhkisevät ohi."

Kaupunginjohtajamme Inna on vakuuttunut, että junat pysähtyvät "muutamia express-vuoroja lukuun ottamatta" jatkossakin Salossa. Hänen uskonsa on vahva.

Junaradan taakse - edelleen - linnoittautui myös kolmikko Huittinen, Karnisto-Toivanen ja Suonio-Peltosalo Salkkarissa julkaistussa "mielipiteessään", jossa koetettiin laittaa ruotuun valtuuston jäseniä, jotka olivat rohjenneet ottaa kielteistä kantaa ratahankkeeseen.

Mitään konkretiaa ei ole kenelläkään radan kannattajalla esittää. Yhtään vastausta kysymykseeni siitä, miten radan varsi kehittyy, kun asemia Salon ja Lohjan välille ei rakenneta, en ole saanut.

Kuinka kauas pelkkä usko kantaa? Miksi Salon kaupungin kärkihanke palvelee enemmän turkulaisia kuin salolaisia?

Maanomistajista viis, me mitataan nyt rataa!

Heinäkuun lopulla metsästä kuului kova jyske, mutta lomamatkani takia en päässyt katsomaan, mikä siellä möyri.

Nyt kun kolme viikkoa on kulunut tapahtuneesta, jyskeen jäljet ovat näkyvissä metsässä. Naapurin kuusikossa kulkee suoraviivainen väylä, joka johtaa pellon laitaan vietyyn mittauspisteeseen. Telakone meni paikalle nimenomaan umpimetsän kautta, vaikka kohteelle kulkee karttaan merkitty tie!

Tuhoa katsomaan mennyt maanomistaja sai kuulla, että KOORDINAATIT OLIVAT NÄYTTÄNEET REITIN. Jostakin kumman syystä kone sitten kyllä poistui maastossa olevaa tietä pitkin - ehkäpä koneelle ohjelmoitiin uudet koordinaatit.

Väylältä on kaadettu moottorisahalla pari puuta, sitten lienee bensa loppunut, koska loput koneen tielle osuneet rungot on vain tuupattu nurin. Maanomistajan ihmettelyyn puiden kaadosta oli vastattu, että nehän olivat vain pieniä puita. Johon metsänomistaja osuvasti totesi, että suurikin puu on alkuvaiheessa pieni.

Tukkipuiden juurissa on kuorivauriot, ja laho lähtee liikkeelle. Kuka korvaa? Tuskin kukaan.

Ja kaikelta tältä olisi vältytty, kun olisi soitettu maanomistajalle ja kerrottu, että täältä tullaan tekemään vähän lisää porauksia. Hän olisi varmasti kertonut, että mittauspisteelle kulkee tie, ei tarvitse mennä toisten metsiä tärväämään.

Maanomistaja on ratahakkeessa joku välttämätön paha, jota ei tarvitse millään lailla ottaa huomioon. Minne ovat unohtuneet kauniit puheet haittojen minimoinnista ja tiiviistä yhteistyöstä?

Idyllin tuho ja eliitin uho?

Timo Lähteenmäki on tehnyt 5 minuutin mittaisen videon Tunnin junasta ja Lukkarinmäestä.
"Väärillä raiteilla" on videon nimi.

Pihoilla hypitään trampoliinilla, heitetään palloa koiralle ja keppihevostellaan. Puutarhassa luetaan lehteä, ja tietysti kun Suomessa ollaan, yksi tyyppi juo kahvia.  Herttainen valkohiuksinen rouva katselee ikkunasta - ja saman tien viiltävä junan meteli rikkoo idyllin.

Jään miettimään, kumpi on lopulta pahempi: se että talo jää junan alle ja on pakko muuttaa vai se, että talo jää juuri radan reunalle ja siinä helvetissä on asuttava loppuikänsä.

Videon ihmiset ovat vähän niin kuin Sinä ja minä. Tavallisia tyyppejä. Pihakeinu on yksinkertaista mallia ja agilityrata on kekseliäästi rakennettu aurausviitoista (?). Keinutuolissa istuva mies lukee Apu-lehteä, ei Financial Timesia. En tunne videolla esiintyvstä henkilöistä yhtäkään, mutta arvelen että heidän ammattinsa ovat (tai ovat olleet) esimerkiksi autonkuljettaja, toimistosihteeri, myyjä tai vaikkapa lukkoseppä.

"Vastapuolella" eli Tunnin junan puolesta on myös kerätty ihmisiä, jotka kertovat mielipiteensä junahankkeesta. Heistä on kasvokuva ja ammatti näkyvissä. Mukana ovat mm. kaupunginjohtaja, teollisuusneuvos, europarlamentaarikko, director the Finnish institute in London sekä avaruustähtitieteen emeritusprofessori.

Miksi ei yksikään laitosapulainen tai vaihetyöntekijä ole päässyt Tunnin junan virallisille sivuille kehumaan radan tarpeellisuutta?

Maakuntakaavan avaamisen vaikeus

Päivän Turun sanomissa on liki sivun juttu junaradasta. Radan myötä Salon Lukkarinmäen asuinalueelta hävitettäisiin kymmenkunta taloa ja loput saisivat jäädä kuuntelemaan ohikiitävän veturin ujellusta.

Varsinais-Suomen liiton suunnittelujohtaja Heikki Saarennon mukaan Lukkarinmäki voitaisiin väistää vain avaamalla maakuntakaava. 

Jotenkin kuvittelee, että jos ihminen on kaavan saanut aikaan, ihminen voi kaavan myös muuttaa.
Varsinkin kun Varsinais-Suomen liiton omilla maakuntakaavasivuilla lukee näin:

Yleispiirteinen alueiden käytön suunnittelu on jatkuva prosessi. Voimassa olevien kaavojen tarkistustarpeita aiheuttavat sekä yhteiskunnallinen kehitys että muuttuva lainsäädäntö. Kokonaismaakuntakaavaa täydennetään, tarkistetaan ja ajantasaistetaan tarvittaessa teema- ja/tai aluekohtaisilla vaihemaakuntakaavoilla. Jos siellä liitossa yhtään seurattaisiin, miten maailma on 1970-luvulta muuttunut, linjaukselle haettaisiin uusi paikka. Mutta ei. Saarento kauhistelee, että muutos viivästyttäisi rataa 10 - 15 vuotta. Voiko virkamies lausua ihan mitä huvittaa? Mikä voi olla tuo aikamenekin peruste? Entä jos parin vuoden kuluttua keksitään joku aivan uusi kulkutapa, ja sille pitäisi kaavassa varata tilaa, niin Varsinais-Suomessako odoteltaisiin 10- 15 vuotta, että saadaan kaava voimaan?