Tämän päivän instagram-kuvaan vanhasta katajasta sain kommentin, jossa sanotaan näin:
"Olet kyllä saanut minut näkemään tämän asian uudessa valossa. Hyvä niin!"
Samantapaisia kommentteja on nyt hiukan vajaan vuoden aikana tullut muutamia. Niistä kaikista olen ennen kaikkea iloinen, mutta samalla pohjattoman surullinen, kun tajuan, kuinka valtavilla panostuksilla radan puolesta lobataan. Seuraavan vuoden aikana Milttonille maksetaan 56 000 euroa ratahankkeen edistämisestä. Yhdellä kaupunginjohtajan päätöksellä Salon osuus tästä on 11 700 euroa.
Tällainen ig-tili ja blogi eivät onneksi maksa mitään. Vaikuttavuuskin on toki eri luokkaa kuin ammattitaitoisesti tehtyjen kotisivujen, vidoiden, julkkishaastatteluiden tuottaminen ja poliittisten toimijoiden tapaaminen.
Omaa tyhmyyttäni mokasin viime syksynä tilaisuuden saada näkyvyyttä blogilleni. Tuonne instagram-tilille, viestiosioon, jonka olemassaolosta en edes tiennyt, olin saanut erään sanomalehden verkkotoimituksesta viestin. Blogistani oltiin kiinnostuneita, mutta älysin lukea viestin vasta kuukauden päästä, kun suvun nuorisoa tuli käymään, ja näyttivät vanhalle tädille, mitä oli saapunut. Kun otin yhteyttä lehteen, kukaan ei enää vastannut mitään.
Alunperin aloin ottaa valokuvia ratalinjauksen alle jäävästä maisemasta ja rakennuksista siksi, että ne jäisivät jonnekin talteen. Että kiinnittäisin metsiin ja peltoon, mökkeihin ja taloihin huomiota nyt, kun ne vielä ovat olemassa.
Kaupunginjohtaja Inna on sanonut, että lapsemme eivät anna anteeksi meille, jos emme tätä rataa rakenna. Inna on väärässä. Lapsemme ovat onnellisia, jos me teemme todellisen ympäristöteon ja jätämme radan rakentamatta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti