perjantai 31. toukokuuta 2019

Lunastuskorvauksista

Yle on tehnyt jutun 4-tien leventämisen alle jäävien kiinteistöjen lunastamisesta.
Koko juttu löytyy täältä: https://yle.fi/uutiset/3-10800809

Jutussa todetaan, että lain mukaan lunastettavasta kiinteistöstä on maksettava paikkakunnan hintatason mukainen täysi korvaus. Lain periaate on, ettei kiinteistön omistajan varallisuus saa lunastuksen johdosta heikentyä, mutta ei parantuakaan.

Me lunastusuhan alla olevat maanomistajat olemme kuulleet kuinka tärkeä, välttämätön ja suunnilleen kaikki Salon ongelmat ratkaiseva uusi junarata olisi. Miksi sitä tärkeyttä ei näytetä lunastuskorvauksissa?









sunnuntai 26. toukokuuta 2019

Salon tulevaisuus sama kuin Hämeenlinnan?

JP Koskinen kirjoittaa erinomaista Murhan vuosi -dekkarisarjaa. Toukokuun tuonen kukissa päähenkilö pohtii Hämeenlinnan olemusta näin:

"Ehkä kaupunki tosiaan kehittyi, vaikka enää ei juna-asemalla myyty matkalippuja eivätkä junat pysähtyneet Hämeenlinnassa kuin satunnaisesti. Kaupungin johtoportaalla oli kuitenkin omasta mielestään hyvä pöhinä päällä, joten ehkä olin turhaan pessimisti. Tavallisen ihmisen oli vain kovin vaikea kuvitella hienoa tulevaisuutta , kun hän tallasi pölyisessä nykypäivässä."

Minun on kovin vaikea kuvitella, mitä konkreettista hyötyä Salon kaupungille ja ennen kaikkea sen asukkaille olisi "Tunnin junasta". Pöhinöissään kaupungin johto sanoo, että tämä on suuri mahdollisuus, mutta jättää kertomatta, mikä se mahdollisuus on. Tehdä eteläisen Suomen suurin laskettelurinne tunneleista louhittavalla 20 miljoonan kuution maamassalla?

perjantai 24. toukokuuta 2019

Tunnin juna - jo valmiiksi vanhaa tekniikkaa?

Säätytalolla lasketaan, mihin rahat riittävät. Todennäköisesti ainakin Tunnin junan suunnitteluun.

Tämän päivän Hesari avasi taas kerran silmiä. Kiinan pojat ovat kehittäneet junan, joka kulkee 600 kilometriä tunnissa ja tuollainen juna on tuotannossa jo vuonna 2021.

Miksi tyytyisimme tunnin junaan, kun saman välin pääsee kulkemaan vartissa? Jungner ehtii käymään syömässä Turussa vaikka aamiaisen, lounaan ja iltapäiväkahvin.

Valmiiksi vanhaa tekniikkaa ei kannata rakentaa. Salon kärkihankkeeksi vartin juna!

maanantai 20. toukokuuta 2019

Miksi vihreät ei puolusta lounais-suomalaista metsänomistajaa?

Iltalehti 14.10.2018


Kansanedustaja Emma Kari (vihr) kritisoi Pohjois-Suomea aina maarajojen yli Jäämerelle asti halkovan Jäämeren radan suunnittelua. Karin mukaan rataa tiukasti vastustavien saamelaisten kantaa ratahankkeeseen ei ole kuultu, vaikka suunniteltu rata halkoisi saamelaisalueiden läpi ja uhkaa pohjoisen alkuperäiskansan kulttuuria ja elinkeinoa.

– Saamelaisten viesti on hyvin selvä: Jäämeren rataa ei haluta, Kari sanoo perjantaina julkaisemassaan tiedotteessa.
Kari vaatii hallitusta ottamaan saamelaisten kannan huomioon.
Olen ollut yhteydessä salolaisiin vihreisiin kaupunkipoliitikkoihin, mutta sympatiaa ei ole herunut. Juna kun on niin ekologinen vaihtoehto. Suomalaisten pitäisi olla tasa-arvoisia. Miksi saamelaisten oikeus poronhoitoon on suurempi kuin minun oikeuteni metsänhoitoon? Mietin vaan.

perjantai 17. toukokuuta 2019

Uusi yva - jippii!

Löysin eilen Suomen luonnonsuojeluliiton sivuilta hienon uutisen:

Ympäristöviranomaiset ovat hyväksyneet Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin aloitteen tehdä Helsingin ja Turun nopeasta ratayhteydestä uusi ympäristövaikutusten arviointi eli yva. Hallitusneuvotteluissa kannattaa varata selvityksiin riittävät rahat. Yva näyttää aikanaan kannattaako ympäristön ja veronmaksajien kannalta rakentaa uusi rata Helsingin ja Turun välille vai kehittää nykyistä rantarataa. Yva osoittaa myös miten arvokkaat luontokohteet voidaan turvata.

Tässä linkki koko uutiseen
https://www.sll.fi/uusimaa/2019/05/16/hallitusneuvotteluissa-turvattava-helsinki-turku-radan-ymparistovaikutusten-arvioinnin-rahat/?fbclid=IwAR1QO5aQpaKE65TkX_1Ph9Ix2mgPiZV5DvI2j2Rh_d_mfr-j7SYAKifhTu0

maanantai 13. toukokuuta 2019

Merja Kyllösen eduskunta.fi - sähköpostilaatikko on täyttynyt lobbauksesta

Hallitusohjelmaa kasataan useassa työryhmässä. "Liikenneverkon kehittäminen ja ylläpitäminen" on saanut vetäjäkseen Merja Kyllösen.

Laitoin hänelle (sekä koko muulle työryhmälle) sunnuntaina sähköpostia.


Hei,

Kirjoitan Sinulle, koska olet tekemässä hallitusohjelmaa liikenneverkon osalta.
Toivon, että ryhmälläsi on voimakkaasti hypetetystä Turun suunnan ”Tunnin junasta” faktat tiedossa.
-          matka-aika ei ole tunti, vaan 73 minuuttia eli noin tunti ja vartti.
-          rata on kaavoitettu erittäin hankalaan maastoon ja rikkoo Natura-alueita
-          radan rakennuskulu on arvioitu tasoon 2,2 miljardia, maastossa juuri nyt suunnitelmaa tekevä mittaporukka on sitä mieltä, että valtava tunnelien ja siltojen määrä tulee nostamaan rakentamiskuluja merkittävästi. Pelkästään ”ylimääräisiä” maamassoja syntyy tunneleiden louhinnasta noin 20 miljoonaa kuutiota, maamassalle ei ole olemassa järkevää sijoituspaikkaa.
-          nykyisen Rantaradan korjaus maksaisi vain noin 10 % uuden radan rakentamiskuluista
-          Rantaradan korjauksella matka-aika olisi 93 minuuttia eli vain 21 minuuttia kauemmin kuin uudella radalla
-          uuden radan alle jää noin 900 hehtaaria maata, siitä noin puolet metsää eli näiden hehtaarien osalta menetetään niiden hiilinielu ikuisiksi ajoiksi
-          Liikenneviraston laskema kustannushyöty radalle on 0,12 eli sijoitettua euroa kohti saadaan takaisin 12 centtiä
-          Turun kauppakamarin professori Piekkolalta tilaama selvitys radan kannattavuudesta ei kestä tieteellistä tarkastelua. Esimerkiksi matkustajien määrän kehityksessä on laskettu matkustajamäärän kasvavan RAJATTOMASTI matka-ajan lyhentyessä!
-          Turun suunnan tunnin junan arvioidaan saavan noin 1,6 miljoonaa käyttäjää. Jotta investointi olisi kannattava tarvittaisiin 9 miljoonaa matkustajaa.

Ymmärrän, että ryhmällä on kymmeniä asioita työn alla. Tämä Turun suunnan ”Tunnin junan” jatkuva ja valheellinen esiin nosto on vain niin pelottava. Mitään laajaa työssäkäyntialuetta eikä kehityskäytävää Salon ja Lohjan välille ei synny, koska sinne ei aiota edes rakentaa asemia. Ratahankkeen puuhamiehet ajavat vain supernopeaa junayhteyttä Turun ja Helsingin välille – edes Salossa eivät nopeat junat pysähtyisi!

Toivon porukalle järkeä päätöksen tekoon. Ottakaa faktat huomioon. Älkää uskoko kritiikittömästi mitä teille Turun suunnan Tunnin junasta kerrotaan,


 Eduskunnan sähköpostiosoitteesta viestini pompahti heti takaisin. Syynä Kyllösen postilaatikon täyttyminen. Löysin Kyllösen omilta sivuilta toisen sähköpostiosoitteen, johon sisältyi lupaus siitä, että Kyllönen henkilökohtaisesti ITSE lukee kaikki siihen saapuneet viestit. 

Ja todellakin - 4 tuntia viestini lähettämisen jälkeen sain Kyllöseltä postia. Sisältöä en tarkemmin paljasta, mutta selvästi siitä kävi ilmi, että viestini on luettu. Pisteet Kyllöselle.



perjantai 10. toukokuuta 2019

Löysää argumentointia

Varsinais-Suomen liiton Janne Virtanen (monen muun ohella) puolustaa "Tunnin junan" saamista hallitusohjelmaan, koska sen suunnitelmat ovat pisimmällä.

Ei siksi, että sitä tarvittaisiin eniten. Tai että se olisi tuottava investointi.

Veikkaan, että tässä yhteiskunnassa on pöytälaatikoissa kasakaupalla tehtyjä suunnitelmia, joita ei toteuteta, koska niille ei ole tarvetta, ne ovat kohtuuttoman kalliita tai ne ovat toteutuessaan haitaksi ympäristölle.

Pelkästään se, että joku suunnitelma on valmis, ei aiheuta toteutustarvetta.

Meillä on talon kellarissa kaksi tölkillistä vuonna 1957 umpioitua naudan paistia. Tölkkien kyljessä lukee"Jussin ristiäisiin". Ovat edelleen käyttämättä, koska taloon ei vuoden 1957 jälkeen ole syntynyt poikaa. Kaikki suunnitelmat eivät aina toteudu.

torstai 9. toukokuuta 2019

Kuvilla vaikuttamista

Vihdin kunnan kotisivuilla on ollut kysely uuden juna-aseman nimestä. Jutun kuvituksena on soma yksiraiteinen junarata vehreässä maisemassa.


Tunnin junaa suunnitellaan hiukan ronskimmalla kädellä. Raiteita rakennetaan kaksin kappalein ja molemmin puolin rataa rakennetaan huoltotiet. Voi sitten kätevästi ajaa autolla paikalle, kun syksyn vaahteranlehdet liukastavat raiteet ja talvella pääsee lumitöihin. Kaikkeen tähän vaaditaan noin 75 metrin aukko maisemaan.


maanantai 6. toukokuuta 2019

Pää pölkyllä

Facebook-ryhmässä "Tunnin juna väärillä raiteilla" on pohdittu elämää ratalinjauksen varjossa. Joku on kokenut menetyksen jo silloin, kun moottoritietä rakennettiin  ja siis tietää, miltä menetys tuntuu.

Ratalinjaus vie aina jonkun kodin, jonkun pellot, jonkun elinkeinon. Kenen menetys on suurin? Millä sitä voisi edes mitata? Nyt tulilinjalla ovat vahvimmin Maakuntakaavan linjavarauksen alla olevat (kuten minä), mutta voimistuva puhe linjauksen siirrosta tuo uusia ihmisiä tilanteeseen, jossa lunastuksen uhka synkistää arjen.

Epävarmuus on raivostuttavaa ja turhauttaa. Ihminen on rakennettu niin, että hän tarttuu jokaiseen toivon rippeeseen. "Demarit hallitukseen - ne varmaan panostavat Päärataan." Ja sitten kuitenkin aamuyöllä, unen kaikottua, Varsinais-Suomen liiton päällekäyvä twitter-kampanjointi "Tunnin junan" puolesta kääntää aivot suoranaisen hatutuksen puolelle.

On jo sellainen olo, että odottaa niskaansa armeliasta iskua, joka lopettaisi kaiken toivon. Minä olin se sukupolvi, joka en saanut sukutilaa pidettyä ehjänä. Juna tuli ja tappoi.

Tai jos sittenkin järki voittaisi, ja koko typeryydestä sanouduttaisiin ikuisiksi ajoiksi irti.

lauantai 4. toukokuuta 2019

Kuka hyötyy eniten?


Kaupunginjohtaja Inna sai blogitekstini sähköpostilla myöhään keskiviikkoiltana ja vastasi heti torstaina. Apulaisoikeusasiamiehen moitteet ovat siis ohjanneet toimintaa oikeaan suuntaan. Viestinnän perusopit ovat hyvin hallinnassa, sillä teksti alkoi ytimekkäästi: ”Kiitos arvokkaista näkemyksistäsi.”
Inna ei halua lähteä ”mihinkään juupas-eipäs -keskusteluun yksittäisten asioiden tiimoilta”, joten yhä ja aina vaan salaisuudeksi jää, miksi ratalinjaus tehtiin kaupunginhallituksessa niin kuin tehtiin. Häkämiehen kanssa yhteistä tekstiään Inna perusteli sillä, että ”tätä kokonaiskuvaa koskevaa myönteistä kehitysulottuvuutta on aika paljon pyydetty nostamaan esiin”.
Nytpä herää sitten kysymys: kuka on pyytänyt nostamaan esiin? Kuka hyötyy eniten ”Tunnin junasta”.  Oma vastaukseni on Turku ja turkulaiset. Heidän ehdoillaan radan rakentamisessa pitkälti mennään.
Yritin viime lokakuussa käydä keskustelua ratahankkeesta nyt EU-parlamenttiin pyrkivän kokoomuslaisen Aura Sallan kanssa. 
Tässä hänen käsityksensä "Tunnin junan" tarkoituksesta.

Aura.SALLA@ec.europa.eu




Hei Tiina, 
Koko radan idea on palvella mahdollisimman nopeaa TKU-HKI-junayhteyttä.


Esitin Sallalle kolme jatkokysymystä, mutta hän ei enää vastannut viesteihini. En ole yllättynyt, yksi kokoomuslainen lisää siihen henkilöjoukkoon, joka
ei halua käydä kriittistä keskustelua asiasta. 
Käsi pystyyn, kuka uskoo Salon ja salolaisten oikeasti jäävän voitolle, jos mietitään radan tuomia etuja ja verrataan niitä haittoihin.



keskiviikko 1. toukokuuta 2019

Häkämiehen hätähuuto hallitusohjelmaan

Päivän Salkkarin mielipidekirjoitus "Tunnin junan" (todellinen matka-aika 22% pidempi eli 73 minuuttia) tarpeellisuudesta on hätähuuto hallitusohjelman tekijöiden suuntaan. Demareiden johdolla Tampereen suunta raideliikenteen kehittämisessä kun näyttää todennäköisemmältä. Samalla Häkämiehen ja Innan teksti on malliesimerkki siitä, kuinka hallintokieltä sopivasti pyöritellen saadaan musta näyttämään valkoiselta.

1. Nostamalla esiin 40 miljoonan suunnitteluraha saadaan syntymään ajatus siitä, ettei moista rahaa pidä heittää haaskaan, vaan huonoakin suunnitelmaa pitää väkisin alkaa runnomaan läpi. Ei näin. Sotenkin valmisteluun upposi rahaa, taisi mennä jopa satoja miljoonia, ja hankkeesta luovuttiin, koska lopputulos olisi ollut huono.

2. "Tunnin junan merkitys maakunnalle ja radan varren paikkakunnille on kiistaton." Tämänkaltaiset lausumat tuntuvat lähtevän siitä, että Turun ja Helsingin väliä ei pääsisi nyt millään muulla konstilla kulkemaan. Näihin "Hauki on kala" -tyyppisiin virkamiesten rakastamiin väittämiin kaipaan ihan käytännön esimerkkejä. Miten Salon asema muuttuisi, jos Turusta pääsee 73 minuutissa Helsinkiin?

3. "Nopea raideyhteys ratkoo osaltaan isoja yhteiskunnallisia haasteita." Oh-hoh. Miten "Tunnin juna" vaikuttaa kannustinloukkoihin, nuorten miesten syrjäytymiseen tai väestön ikääntymiseen? Olisipa ollut reilua, Häkämies ja Inna, että olisitte kertoneet, mihin yhteiskunnallisiin haasteisiin nopea juna on vastaus! Tunnin junan kanssako me saamme töihin sen Helsingin Punavuoressa Kelan maksamassa yksiössä asuvan keski-ikäisen elämäntapatyöttömän, joka on ilmoittanut ettei alle 3000 euron palkan asunnostaan hievahda.

4. "Hyvinvointiyhteiskunnan kantokyvyn vahvistamiseksi tarvitsemme Suomeen pysyvästi korkeamman työllisyysasteen." Juuri näin. Mutta onko tähän ongelmaan oikeasti ratkaisu se, että Turun työttömät matkustavat Helsinkiin ja Helsingin työttömät Turkuun nopeassa junassa?

5. "Suunnittelun pohjana oleva ratalinjaus perustuu demokraattisesti tehtyihin lainvoimaisiin päätöksiin." Kirjoittajien mielestä demokratiaa siis on se, että näin vaikuttavaa hanketta ei tuoda Salon kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Valtuutetut toki saavat sanoa sanansa skeittiratojen suunnittelusta ja valita edustajan Uskelan opintorahastosäätiön hallitukseen - tärkeitä asioita toki nekin, mutta jos Tunnin juna nyt on Salolle kohtalonkysymys, niin sekö on demokratiaa, että kaupunginhallitus tekee, ilmeisesti osin jopa virheellisin lähtötiedoin, päätöksen ratalinjauksesta?

6. "Ratalinjausta haettiin useasta vaihtoehdosta, joista valikoitui paras." Tämän lauseen olen lukuisia kertoja nähnyt. Milloin kenenkin virkamiehen tai poliitikon tekstinä. Valikoitui paras. Kertaakaan en ole nähnyt, miten sitä parhautta on mitattu. Kun missikilpailuissa joku valitaan voittajaksi, valintaa perustellaan luuston rakenteella, ryhdillä, sopusuhtaisuudella, ihon kuulaudella jne, mutta tärkeää on se, että perustellaan. Maakuntaakaavaa vahvistettaessa tiedossa olivat Lukkarinmäen valtakunnallisesti arvokas rakennettu kulttuuriympäristö ja Salon itäosien  Natura-alueiden pirstominen. Jos tämä oli paras valinta, niin kertokaa nyt, mitä arvokasta niillä muilla linjauksilla oli eli mitä nyt säästetään Lukkarinmäen kustannuksella?

7. "Rantarataa ei voida kunnostaa nykyvaatimusten mukaiseksi nopeaksi radaksi." Entäpä jos Rantarata korjataan luotettavaksi ja kohtuunopeaksi radaksi - kulu on noin 200 miljoonaa eli alle 10 % uuden oikoradan rakentamiskuluista. Laitetaan säästyneillä 2 miljardilla maanteiden korjausvelka kerralla kuntoon - että me maalaisetkin pääsemme jollakin konstilla saapumaan sinne juna-asemalle.

8. "Salon kaupungille ja sen asukkaille Tunnin juna on erittäin tärkeä tulevaisuutta rakentava hanke."
Ei, näin ei todellakaan ole. Valtaosa salolaisista pakertaa jokapäiväistä työtään ihan tässä Salon alueella ja rakentaa tulevaisuuttaan mieluummin niin, että oma kulkeminen jää mahdollisimman pieneksi. Kas niin sitä hiilijalanjälkeä syntyy vielä vähemmän kuin junalla kulkien. On tavattoman ärsyttävää julistaa yhtä totuutta kaikkien salolaisten puolesta, sihen en sen kummemmin maakuntajohtajalle tai kaupunginjohtajalle ole antanut valtakirjaa.

9. "Salon edun mukaista on, että Tunnin juna kulkee kaupungin keskustan kautta. Tällä varmistetaan junan pysähtyminen Salossa." Mikähän logiikka tämän lauseen takana on? Junan kulkeminen jonkun kaupungin keskustan kautta ei automaattisesti pysäytä junaa - ei niissä sellaisia varolaitteita ole. Jo nyt on tiedossa, että ne nopeimmat 73 minuutin junat eivät pysähdy Salossa. Se 86 minuutin juna eli puolentoista tunnin juna pysähtyy suunnitelmissa - mutta mitään takeita siitä, että pysähtyisi jatkossa ei todellakaan ole.

10. "Uuden ratalinjan sijainti on aina kompromissi". Niin todellakin on. Jos päättäjillä olisi nyt järkeä ja tahtoa, niin Maakuntakaava avattaisiin, ja katsottaisiin, mikä on NYKYSALOLLE paras linjausvaihtoehto. En osaa edes ajatella, voitaisiinko muualla kuin Salossa toimia niin, että mikä kerran on päätetty, niin sitä ei voi muuttaa.

Kirjoituksen lopuksi on tietysti hehkutettu Saloon lisää investointeja, työpaikkoja, uusia asukkaita ja tulevaisuutta. Ainoa, joka noista on varma, on tulevaisuus.